perjantai 22. huhtikuuta 2016

Basilikaa

Tänään, kahden viikon aherruksen kunniaksi, valmistui keväinen neuletakki. Ei, ei ole puuvillaa, mutta mielestäni pitsi on aina kevään merkki. Ohjeena Basilika, lankana Novitan Isoveli. Kyseessä on siis saumattomasti ylhäältä alaspäin neulottu villis, jota oli kiva neuloa pääasiassa kiinnostavien pitsiosien ja toisaalta yksinkertaisen sileän ansiosta. Kerrassaan hieno siitä omaan silmääni tuli, pykäreunat ja korkea kaulus ikään kuin viimeistelevät takin.


Mutta mikä homma pingotusneulojen etsimisessä olikaan! Ennen olen pitkälti kiireessä höyryttänyt neuleeni, mutta nyt ajattelin tehdä parannuksen ihmisenä ja oikeasti kastella ja pingottaa työn - pitsihän tykkää sellaisesta käsittelystä? Alusta löytyi, mutta ruostumattomia nuppineuloja ei niin mistään. Varsinkaan sellaisia T-muotoisia. Lopulta, pitkällisen etsinnäin tuloksena, löysin jonkinlaisia ruostumattomia versioita Tigerista. Hyvin toimittivat virkansa, ja olisiko hinta ollut euro pakettia kohden. Jossa on siis paljon, todella paljon nuppineuloja.




Villatakki on niin ikään kivan paksu, kiitos tuhdimman langan. Sopii näihin Suomen kevät- ja kesäkeleihin varsin hyvin. Pitsiset hihat ja nappilista mukavasti pehmentävät ilmettä. Ja pisteet suunnittelijalle tuosta nappilistan muodosta: mahtava keksintö meille, joilla napilliset vaatteet aina irvistelevät.


Sellainen villa-asia tälläkertaa. Nyt (toivottavasti) keväisen viikonlopun viettoon!